Creven kehittämishankkeessa kartoitettiin luovien alojen palvelurakenteen mallia

Henkilön käsi kasaamassa pöydälle asetettua suurta palapeliä.

Creve 2.0 -kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli mallintaa Suomeen valtakunnallisesti toteutettavaa luovien alojen yritysten ja toimijoiden palvelurakennetta, joka on vahvasti yhteistyössä yrityssektorin, muiden yrityspalvelutoimijoiden, oppilaitosten ja toimialajärjestöjen kanssa. Erilaisia verkostomalleja varten mm. haastateltiin yhdeksää luovan talouden asiantuntijaa ja kärkitoimijaa, joilta pyydettiin näkemyksiä erilaisista palvelurakenneluonnoksista.

Loka-marraskuussa 2020 tehty haastattelujen sarja suoritettiin etähaastatteluina Teams-alustalla. Haastatellut asiantuntijat edustivat eri luovan talouden toimijoita ministeriötasolta valtakunnallisiin yrityspalveluorganisaatioihin ja rahoittajiin sekä toimialajärjestöihin.

Mukana olivat Anu-Katriina Perttunen (Creative Finland), Petteri Kolinen (Design Forum Finland), Kirsi Kaunisharju (OKM), Aki Parviainen (Business Finland), Petra Tarjanne (TEM), Paula Tuovinen (Taike), Kaisa Rönkkö (Music Finland), KooPee Hiltunen (NeoGames) ja Jouni Hynynen (ELY, Team Finland).

Asiantuntijahaastattelujen avulla pyrittiin selvittämään, miten luovien alojen palvelurakenne tulisi organisoida eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyötä ja luovan talouden kasvua parhaiten edistävällä tavalla. Haastatteluissa yleisesti esille noussut haaste oli eri toimijoiden yhtymäpintojen ja yhteistyön puute.

Luovien alojen moninaisuutta on vaikeaa kuvata yhdellä mallilla

Haastatteluissa yleisesti nousi esiin luovien alojen täsmällisen määrittelyn vaikeus. Yhden, kaikkia toimialoja palvelevan mallin luominen ja kuvaaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Mikään yksittäinen kuvaus tai rakenne ei kykene kokonaisvaltaisesti tuomaan vastausta kaikkiin ongelmiin.

Saman termin alle on sisällytetty niin miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävät yritykset kuin toimeentulon alarajoilla kipuilevat yksittäiset taiteilijat. Lisäksi tilanne luovien alojen kentällä on varsin erilainen vaikkapa Uudellamaalla kuin muissa maakunnissa.

Useissa haastatteluissa mainittiin myös yritystoiminnan vaatimusten erot toimialojen välillä. Vaikka yritystoiminnan perusasiat säilyvät samanlaisina toimialasta riippumatta, niin toisaalta toimialojen ansaintalogiikat saattava erota merkittävästi toisistaan.

Esimerkiksi peliteollisuus toimii sovelluskauppojen avulla, kun taas musiikkiteollisuus nojaa striimauspalveluihin. Valtaosa luovien alojen toimijoista, kuten kuvataide ja esiintyvä taide, pohjautuu yhä laajalti analogisiin käyttöliittymiin, kuten teattereihin, festivaalialueisiin tai taidegallerioihin.

Kitaristi kumartuneena lavalla, käsi säätää maahan asetettuja efektipedaaleja.
Kuva: Sebastian Ervi / Unsplash.

Siiloutumisen purkamiseen kaivataan keinoja

Jotkut haasteltavista kyseenalaistivat nykyisen järjestelmän tehokkuuden luovan osaamisen hyödyntämisessä. Ovatko taiteilijat ja taide luovana perustuotantona enää luonteva osa palvelurakenteen mallia?

Alkutuotantoon liittyvä kysymys ei koske vain taiteen alkutuottajien ja skaalautuvaan liiketoimintaan tähyilevän yritysmaailman välisiä identiteettieroja, vaan ongelma on myös puhtaasti käytännöllinen. Esimerkiksi käytössä olevat rahoitusinstrumentit eivät aina tunnista erilaisista lähtökohdista tulevia toimijoita.

Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen kritisoi jaottelua avustusten varassa toimivaan taidekenttään ja puhtaasti liiketoiminnalliselta pohjalta liikkeellä oleviin toimijoihin.

Taidetta apurahoitetaan ja avustetaan, kun taas yrityspuolella investoidaan ja rahoitetaan. Tämmöinen puheen tyyli jo yksinään johtaa siihen, että osapuolet eivät kohtaa eikä puhuta yhteistä kieltä. Valtionavustuslain ja yritysten tukemista koskevan lainsäädännön yhteisymmärrys ja samaan suuntaan vieminen olisi tärkeä kehityssuunta, Tuovinen sanoo.

Vaikka lähentymistä taiteen alkutuotannon ja liiketoimintaan orientoituneen toiminnan välillä on nähtävissä, ministeriötasolta lähtevä siiloutuminen, eli jako elinkeinonäkökulmaan (TEM) ja taidenäkökulmaan (OKM) tuli haastatteluissa yllättävän usein esille. Siiloutumisen purkaminen nähdään tärkeänä kehityskohteena luovan talouden edistämisen kannalta.

Henkilö työskentelee savenvalannan parissa, vain käsivarret kuvattuna.
Kuva: Andy Kelly / Unsplash.

Yrityspalveluiden rooli on vastata yritysten ajankohtaisiin tarpeisiin

Haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksistä luovia aloja parhaiten kuvaavasta mallista ei muodostu yksimielistä kuvaa. Luovien alojen toimijoiden toisistaan eriävät näkökulmat ja tarpeet ovat merkittävä haaste palvelurakennemallin muodostamiselle.

Useimmat asiantuntijat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että liiketoimintansa kasvua tavoittelevat yritykset olisi kyettävä ohjaamaan sellaisiin verkostoihin, jotka parhaiten vastaavat yrityksen sen hetkisiin tarpeisiin, ja joista löytyy heille sopivimmat yhteistyökumppanit. Tässä yhtenä keskeisenä välineenä ovat esimerkiksi Creven kehittämät digitaaliset palvelut.

Luovien alojen palvelurakennemallin tulisi jotenkin muovautuvammin kyetä kuvaamaan monenkirjavien, mutta toisiinsa linkittyneiden alojen kokonaisuutta. Yhdessä haastattelussa heräsikin ajatus jonkinlaisesta Rubikin kuution kaltaisesta moniulotteisesta mallista, jota voitaisiin kääntää eri asentoihin eri tarpeista riippuen.

Luovan talouden tiekarttatyö

Syksyllä 2020 TEM julkaisi Luovan talouden tiekartan, jossa määritellään luovien alojen kehittämisen toimenpidekokonaisuuksia. Sen keskeiset elementit ovat ekosysteemien ja verkostojen tunnistaminen, arvoketjumuutokset, erilaiset osaamispuutteet, yrityksille suunnatut kehittämispalvelut, kasvun ja kansainvälistymisen edistämisen toimenpiteet sekä arviointimenetelmät ja mittarit.

Tiekartan ehdottamia toimia käynnistetään Business Finlandin koordinoimalla Creative Business Finland-toiminnalla.  Toteutukseen osallistuvat TEM, OKM, oppilaitokset, ELY-keskukset, alueelliset ja paikalliset yrityskehitysorganisaatiot sekä luovien alojen yrityksiä edustavat toimialajärjestöt.

Creve 2.0 -hankkeessa tuotettu kokemus ja tieto tulevat olemaan myös osa Luovan talouden tiekartan ja Creative Business Finlandin toteutusta. Itse palvelurakenteen mallintamisen osalta vetovastuu on Business Finlandilla, joka ministeriöiden tuella ja yhdessä Creative Finlandin kanssa valmistelee luovien alojen verkostomaisten yrityspalvelujentoimeenpanoa. Creve osallistuu valmisteluun yhteistyössä Creative Finlandin kanssa.Creven virtuaalisten yrityspalveluiden rahoittajien ja järjestävien organisaatioiden logot.