Luovan talouden tulevaisuusdialogissa 3.12.2020 pohditaan arvonluontia, mitattavuutta, verkostoja ja kansainvälisyyttä

Monenkirjava seinä, jonka yllä taivasta ja Creve 2.0 -hankkeen logo.

Luovan talouden tulevaisuusdialogi
– Asiantuntijakeskustelu luovan talouden arvosta, yrittäjyydestä ja osaamisesta

To 3.12.2020 klo 9.45-12
Linkki osallistumiseen: Liity Teams-kokoukseen
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/2110411579092481/

Valtakunnallinen luovien alojen yrityspalvelu Creve järjestää osana Erätauko-säätiön poikkeusajan dialogeja paneelikeskustelutilaisuuden luovan talouden tulevaisuudesta. Erätauko-dialogien teemana on ”Elämä koronan aikana ja tulevaisuudessa”. 3.12. klo 9.45 – 12.00 järjestettävässä keskustelussa pureudutaan luovan talouden tilanteeseen ja tulevaisuuteen Suomessa.

Keskustelutilaisuudessa pohditaan asiantuntijakeskustelujen kautta luovaan osaamiseen perustuvaa arvonluontia, arvoketjuja ja mitattavuutta, yritysten välisiä tulevaisuuden yhteistyöverkostoja, osaamistarpeita sekä muutoksia, joita yritysten elinkelpoisuuden, kestävyyden ja kasvun tukeminen edellyttävät rakenteellisesti.

Tilaisuus on jaettu kolmeen osioon, joissa keskusteluun osallistuvat luovan talouden asiantuntijat. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua seuraamaan keskustelua.

  • klo 10 – 10.40 Arvonluonti ja mitattavuus
    Keskustelemassa Petteri Kolinen, Design Forum Finland, Kalle Euro, Arkkitehtitoimistojen liitto, Petri Lehmuskoski, Gorilla Capital ja Olli Hietanen, Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta.
  • klo 10.40 – 11.20 Verkostot, osaamisyhteisöt ja yritysten välinen yhteistyö
    Keskustelemassa Anu-Katriina Perttunen, Creative Finland, Petra Tarjanne, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Aki Parviainen, Business Finland.
  • klo 11.20 – 12.00 Osaamisen kehittäminen, yrityspalvelut, kansainvälisyys
    Keskustelemassa Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Timo Parkkola, Humak, Jouni Hynynen, Team Finland ja Jari Valtanen, Rotator Oy.

Tilaisuuden fasilitoivat liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntija Leena Janhila sekä Creve 2.0-hankkeen projektipäällikkö Benny Majabacka Humakista.

Alta voit tutustua keskustelun kolmeen teemaan ja lukea asiantuntijoiden ennakkoajatuksia käsiteltävistä aiheista.

1. Arvonluonti ja mitattavuus

Ensimmäinen, klo 10-10.40 pidettävä keskusteluosio käsittelee luovan osaamisen arvonluontia ja mitattavuutta. Mukana keskustelemassa ovat Petteri Kolinen Design Forum Finlandilta, Kalle Euro Arkkitehtitoimistojen liitosta, Petri Lehmuskoski Gorilla Capitalilta ja Olli Hietanen Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnasta.

Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Petteri Kolinen näkee arvon monimuotoisena käsitteenä. Hänen mukaansa luovassa taloudessa tulisi pyrkiä kulttuurimuutokseen, joka tuo ihmisen näkökulman kaiken tekemisen ytimeen.

– Muotoilu pyrkii katsomaan asioita ihmisen näkökulmasta ja tuottamaan ihmisille arvokkaita asioita – merkityksellisyyttä, käytettävyyttä, houkuttelevuutta, vastuullisuutta ja niin edelleen. Arvo on täten hyvin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista, Kolinen sanoo.

Kolisen mukaan paras vaikuttavuus saavutetaan pitkäjänteisellä, syvällä ja johdonmukaisella strategisella tekemisellä. Hän painottaa strategian merkitystä luovan osaamisen mitattavuuden takaajana.

– Perinteiseen yritysten menestyksen mittaamiseen verrattuna muotoilun tuoma arvo voimistuu ja kasvaa voimakkaasti varsinkin pitkällä aikavälillä. Siksi on tärkeää, että myös mittaaminen on kiinnitetty strategiaan. Totta kai tuloksia syntyy myös lyhyellä aikavälillä, mutta suurin vaikuttavuus saadaan, kun luova tekeminen on toiminnassa läsnä johdonmukaisesti, kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euron mukaan luovien alojen arvonluonti on usein vierasta jopa varsin perinteikkäillä ja konkreettisilla aloilla. Hänen mukaansa arvon lisääminen luovan työn hinnoitteluun kannustaa parempaan työn laatuun ja työtä tulisi pyrkiä mittaamaan ennemmin arvon kuin pelkästään suoritettujen tuntien perusteella.

– Arkkitehtuuria myydään tuntihinnoilla, vaikka arkkitehdin työ tuottaa rakennuksen tilaajalle arvoa esimerkiksi myyntihintana, medianäkyvyytenä, käyttökustannusten pienenemisenä tai pitkänä elinkaarena. Jos myydään aikaa, kannustin on toteuttaa hanke sovitussa ajassa, mutta jos kannustimena on arvo, haetaan suoritukseen yhä enemmän laadullisia tekijöitä.

Maalaustarvikkeita ja pensseleitä pöydä päällä, läheltä kuvattuna.
Kuva: Unsplash / Anna Kolosyuk.

2. Verkostot, osaamisyhteisöt ja yritysten välinen yhteistyö

Keskustelun toisen, klo 10.40 – 11.20 järjestettävän osion teemana on verkostojen, osaamisyhteisöjen ja yritysten välinen yhteistyö. Asiantuntijoina osiossa ovat mukana Anu-Katriina Perttunen Creative Finlandilta, Petra Tarjanne Työ- ja elinkeinoministeriöstä, sekä Aki Parviainen Business Finlandilta.

Asiantuntijat nostavat esiin lokakuussa 2020 julkistetun luovan talouden tiekartan merkityksen tulevaisuuden yhteistyön rakentamisessa. Tiekarttatyöllä tavoitellaan sekä luovien alojen yritysten, että muiden toimialojen yritysten kasvua.

– Kuten luovan talouden tiekartassa mainitaan, globalisaatio-kilpailussa ei enää pärjätä pelkällä korkeatasoisella liiketoiminta- tai analyyttisella osaamisella, vaan Suomen kilpailukyvyn ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisen takia tarvitaan entistä enemmän luovan osaamisen ja luovien palveluiden käytön laajaa hyödyntämistä, Creative Finlandin verkostojohtaja Anu-Katriina Perttunen sanoo.

Perttunen painottaa erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten yhteistyön tärkeyttä. Yritykset eivät pysty rakentamaan kestävää tulevaisuutta yksin ja verkostomaiset toimintamallit auttavat sopeutumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

– Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa yritykset pyrkivät siihen, että niiden toiminnan tuloksena syntyy myös laajempaa kulttuurista ja sosiaalista arvoa, ei pelkästään taloudellista arvoa. Tämä uusi arvo syntyy avoimien toimintamallien ja yrityksen rajat ylittävän yhteistyön avulla. Yritysten välinen yhteistyö ja yli toimialarajojen toimiminen on vahvuus, ja sitä paitsi uudet, yllättävät ja oudot konseptit kiinnostavat asiakkaita.

Aki Parviaisen mukaan keskeisimmät haasteet liittyvät siihen, miten luova osaaminen saadaan siirrettyä aidosti skaalautuvaksi liiketoiminnaksi, joka lisäksi mahdollisimman suurelta osin tähtäisi myös kansainväliseen kasvuun.

– Verkostojen yhteistyön lisäämisen kannalta olennaisia asioita ovat selkeät roolit ja vastuut, sekä mitattavat tavoitteet. Näitä ennen on toki saatava syntymään yhteinen strateginen näkemys suunnasta ja isomman kuvan kansallisista tavoitteista, sekä sitoutettava kyseiset toimijat osaksi strategian toteuttamista, Parviainen sanoo.

Parviainen pitää tärkeänä myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa koko luovien alojen toimintakenttään. Vaikutteita, osaamista ja uusia mahdollisuuksia tulisi hakea myös yli perinteisten toimialarajojen.

Värikkäitä sateenvarjoja roikkumassa naruista vasten taivasta, kuva taideinstallaatiosta.
Kuva: Unsplash / Ricardo Resende.

3. Osaamisen kehittäminen, yrityspalvelut, kansainvälisyys

Tapahtuman kolmas ja viimeinen osio käsittelee osaamisen kehittämistä, yrityspalveluja ja kansainvälisyyttä. Klo 11.20 – 12.00 pidettävässä keskustelussa vierailevat Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Timo Parkkola Humakista, Jouni Hynynen Keski-Suomen ELY-keskuksesta ja Team Finlandista, sekä Jari Valtanen Rotator Oy:stä.

Team Finlandin kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Jouni Hynynen kannattaa ihmislähtöistä toimintatapaa luovien alojen yritysten osaamisen kehittämisessä.

– Luovan talouden yrittäjiä tulee tukea enemmän persoonien kautta. Yritysrahoitus kantaa vielä liian yksipuolisesti pelkästään teollisen yritystoiminnan käsitteistöä. Haasteita on erityisesti siinä, miten tukia sovelletaan vastaamaan luovien osaajien todellisia tarpeita. Tarvitaan vuoropuhelua, jotta löydetään yhteinen kieli, Hynynen sanoo.

Humakin innovaatiojohtaja Timo Parkkola kertoo, että luovat alat saattavat usein toimia perinteisen liiketoiminnan näkökulmasta erikoisella logiikalla. Kilpailijat saattavat esimerkiksi auttaa toisiaan tuotteiden lanseeraamisessa, etenkin asiakasmarkkinoilla, jossa nostetaan koko alan tai kiinnostuksen kohteen näkyvyyttä.

– Harva valitsee vain yhden pelin tai teatteriesityksen ja katsoo vain sitä. Kiinnostus peleihin tai teatteriin tuottaa markkinapotentiaalia koko saman alan toimijakentälle. Toisaalta maalaisjärjellä on vaikea ajatella, että possuja pommittavista kamikazelinnuista voi tulla miljoonabisnes ja todella nopeasti – ja vieläpä minimaalisella pääomalla. Se ei noudata sitä peruslogiikkaa, mihin yritysneuvonnassa on totuttu, Parkkola sanoo.

Parkkolan mukaan kysymys siitä, ovatko luovien alojen yritykset valmiita kansainväliselle markkinoille, on nykyisin hieman erikoinen. Luovan talouden näkökulmasta markkinat ovat aina globaalit, eikä kansainvälisyys tarkoita tiettyä vientiä, vaan markkinoilla vallitsevaa normaalia olotilaa. Suurin osa yritystoiminnasta on jo valmiiksi kansainvälistä.

– Moni tulee Yhdysvalloista maitojunalla takaisin, koska ei ole ymmärtänyt, että tarvitsee suurimman rahoituksen nimenomaan markkinointiin, ei tuotekehitykseen tai valmistukseen. Se on myös monen rahoittajan vaikea ymmärtää ja samalla kansainvälistymisen este luovan talouden alalla.

***

Tulevaisuusdialogi toteutetaan osana valtakunnallista Creve 2.0-hanketta, johon ovat osallistuneet Humakin lisäksi HAMK, Turun AMK, Aalto yliopisto, Lapin yliopisto, Muotoilukeskus Muova ja Österbottens Hantverk rf.

Creve 2.0 -hankkeessa on lähes kolmen vuoden ajan kehitetty luovien alojen yrityspalvelujen uusia digitaalisia ratkaisuja, valtakunnallista palveluverkostoa ja -rakennetta sekä kansainvälistä osaamisen jakamisen yhteistyötä. Hankkeen päätöstapahtumassa paneelikeskusteluun osallistuvat Creve 2.0:n ohjausryhmän toimintaankin osallistuneet luovan talouden asiantuntijat. Creven toiminta jatkuu hankkeen jälkeen yhteistyössä luovien alojen valtakunnallisen ja kv-verkoston kanssa Humakin koordinoimana.

 

Lisätietoja

Benny Majabacka
benny.majabacka@humak.fi
p. 0400 349 399

Leena Janhila
leena.janhila@humak.fi
p. 0400 349 397

Creven virtuaalisten yrityspalveluiden rahoittajien ja järjestävien organisaatioiden logot.